Tuntuu siltä, että vuosi poissa musiikkiopistolta on tehnyt minulle hyvää. Olen saanut soittaa (tai olla soittamatta) oman fiilikseni mukaan. Olen toiminut omana arvostelijanani: opetellut huomaamaan asioita, joissa olen hyvä, ja toisaalta niitä, joissa kaipaan harjoitusta. Kuluneen vuoden aikana olen päässyt hyödyntämään soittotaitoani työelämässä, mikä on tuonut valtavan paljon lisää uskallusta sekä uskoa omiin kykyihini.
Eilen illalla kävin ensimmäistä kertaa pianotunnilla melkein vuoteen. Sen sijaan, että olisin harjoitellut paniikissa lähestyvää tutkintoa varten, olinkin tällä kertaa valmistautunut tunnille omilla ehdoillani - siksi, että halusin. Melko mahtava tunne!
Ihana postaus ja upeat kuvat! Mulla just toi paniikkiharjottelu menossa... Minkä tutkinnon oot siis suorittanut ja onko sulla enää suoritettavaa? :)
VastaaPoistaKiitos paljon! :) Tein viime keväänä konservatoriolla päättötutkintonani D-kurssin, ja se saa ainakin toistaiseksi riittää. Harjoitteluintoa Sinulle, koita asennoitua innostuksella panikoinnin sijaan! :)
Poista